LPK-JILVES 3-0 (2-0)

Kaunis syyskesän ilta, Huhtasuon urheilupyhättö ja kumpuilevalla kentällä kirmaavat Lohikosken pallokerhon ja Jämsänkosken Ilveksen pojat. Palloakin siellä potkittiin. Voiko sitä hienommin iltaansa ulkosalla viettääkään?

Pelin alkua odotellessa valmentaja kaksikko viritteli täyslistallista kerhonporukkaa ja painotti ottelun tärkeyttä tasaisessa III-divisioonan sarjassa. Kapteenistokin pelotteli lämmittelyssä avauksen miehiä ”kyllä te tiiätte” huudoillaan.

Liekö nämä sopat vai juuri päättyneet Jyväskylän vauhtiajot jääneet poikien mieliin pärräämään, sillä sen verran vauhdikkaasti Loharit lähtivät illan koitokseen ”ulos tai tulos!” peliin Ilvestä haastamaan.

Jo alkuminuuteista lähtien kävi selväksi, kuka tämän pelin tulee viemään. Kerho vyörytti pelin alusta asti kohti vastustajan maalia. Usean maalinteko tilanteen ja kulmapotkun jälkeen meni Loharit 1-0 johtoon (6min). Maalin viimeisteli Berlin, upeasta toppari E. Lehtisen läpi syötöstä. Liekö polvitukeen tullut sopivasti syöttöhetkellä yllättävä repeämä, sillä minuuttia aikaisemmin onnistui sama mies, samaisella jalalla saamaan pallon yli maalin, noin 30-40cm päästä maaliviivasta.

Kuten aina tyypillisesti johtomaalin jälkeen, sai kerhon pojat tästä entistä enemmän bensaa suoniinsa. Pallo pyöri ja miehet juoksi minkä kerkesivät. Kaikenkukkuraksi syötötkin menivät harvinaisen usein omille miehille.

Ja kun aikansa yrittää, niin kyllä onnistuu. Kuten jo alkulämmittelyssä oli sovittu, ”pallo täytyy pyörittää jokaisen äijjän kautta, ennen kuin saa pistää pallon maalin”. Ja näin ollen pitkän syöttöruletin päätteeksi päästettiin taas hienolla läpisyötöllä Berliini pistämään munkin sisään (22min). Läpisyöttö oli taas laitettu sen verran tarkasti, että Laufjunge in berliinin ei tarvinnut kuin oikaista jalkaa ja juosta pallo perukoille.

Loppuerän Lohareilla olikin sitten, ehkä hivenen liikakin halua ja paloa, että kaverikin pääsi käymään kerhon kenttäpuoliskolla. Nämä harvat tilanteet hoiteli maalivahti Mörsky hienoilla vastaantuloillaan. Samalla näyttäen serkkutytölle, ettei turhanpäiten tullut Floridasta katsomaan Lohareitten maineikasta peliä.

Tolppakin taisi kolahtaa kerran Kerhon päässä, mutta niin kuin Bubi tuumasi jo -98 mm-kisoissa ”Kyllähän nämä tolppalaukaukset säväyttävät, mutta loppujen lopuksihan tulos on sama kun vetäisi pallon kymmenen metriä maalin ohi, sillä totuushan on se, että vain maalipuiden sisään menevät pallot voivat mennä maaliin”

Toiselle puoliajalle mentäessä oltiinkin jo päästetty pahimmat höyryt moottorista. Järki vedettiin käteen ja peli oli nyt huomattavasti tasapainoisempaa ja jouhevampaa. Juoksut ja syötöt olivat harkittuja, eikä omaa joukkuetta juoksutettu turhaan hätäisillä harhasyötöillä. Puoliajalla otettiin myös vaihdon myötä keskikentälle lisää pääpeli voimaa.

Koska peli alkoi olla sen verran hyvin Lohareitten hallussa, uskalsi valmentajakaksikko päästää kärkeen jo tänä vuonna yhden osuman laukoneen ja todistetusti, joka neljäntenä vuonna maalin tekevän ”kainuun salakaataja” Heikkisen. Kaksi minuuttia tästä, niin meni maaliman kirjat sekaisin, sillä Heikkisellä oli sormi pystyssä maalin merkiksi (56min).

Tästä maalista ja sen tilastollisesta mahdottomuudesta järkkyttyneenä, Kerhon matemaattis tohtori Kaitsu oli kuin puusta pudonnut. Olihan hän luennoinnut Ameriikkaa myöten tästä kvanttifysiikkasta jo tuttua ”Heikkisen lausetta”. Tohtori kuitenkin kokosi itsensä ja piirusti sormellaan nurmen torukseen nopeasti uuden yleisen suhteellisuusteoriansa, joka on: ”ilmiselvästi dialektinen prosessi, jonka muodostavat aligradientti sekä monotoniset jonot, jotka suppenevat osajonoon ja sen olemassaoloon. Näitähän ilmenee kaksoistoroidaalipinnalakin. Selvä ekstreeminen piste ja hemivariaatioepäyhtälö” Tokasi tohtori linjamiehelle ennen kuin tuli vaihdosta, Vetelin suunnallakin nähdyn ”iso-pitkä” J-P:n kanssa tukkimaan puolustuksen loputkin vuodot.

Vastustaja yritti kaikin keinoin tämänkin jälkeen tehdä vielä kavennusmaalia, mutta se oli tänä iltana mahdotonta. Sen verran uhrautuvasti pelasi Loharit joka kentän osa alueella. Koskapa teoria ja käytäntö oli Huhtasuon illassa Kerholla hallussa, otti Loharit ansaitsemansa pisteet pois kuljeksimasta, parempien haltuun.

Jämsänkoskelaisille tunnustusta kovasta yrityksestä loppuun asti.

Kotijoukkueesta kolmelle pelaajalle jaetaan perinteisesti tähdet. Tänään niitä olisi ansainnut useampikin, mutta peli on raakaa.

Samcomin tähdet:

 * * * Lauri Berlin
 * * Petteri Juuti
 * Harri Heikkinen

Maalit:
1-0 Lauri Berlin (5 min)
2-0 Lauri Berlin (22 min)
3-0 Harri Heikkinen (56 min)

LPK:
Jaakko Mörsky
Marko Juntunen
Petteri Juuti
Valtteri Nieminen -> Harri Heikkinen (54 min)
Kimmo Tolvanen
Jukka Laru -> Ilkka Peltokangas (46 min)
Jani Kykyri
Ville Törmälä
Lauri Berlin -> Mikael Möttönen (40 min)
Erkka Lehtinen -> Kai Rajala (66 min)
Pablo Viurra -> J-P Kanninen (66 min)