LPK-FC YPA/Sievi 6-6 (1-1)

LPK kolmen maalin takaa tasoihin

Lohikosken Pallo, kuten Sievissä asia ilmaistaan, jatkoi taivaltaan salifutiksen 1-divarissa. 10.12. 2005 käytiin Sievissä varsin vaiherikas ottelu paikallisen YPA/Sievin ja LPK:n kesken.

Ottelu alkoi vieraiden hienoisessa hallinnassa. Kerho pelasi kohtuullisen tiukkaa puolustuspeliä, ainakin ajoittain. Naapuri YPa luotti tiukkoihin ja nopeisiin vastaiskuihin. LPK:n taktiikka toimi täydellisesti jopa kolmannelle minuutille, kun kotijoukkueen, ilmeisesti hieman huonosti voiva Tapani Yrjölä vei joukkueensa johtoon, LPK porukan tuumiessa Pihtiputaan taukopaikalla sommiteltua vakioriviä.

Onneksi Keski-Suomen paras salifutisporukka ryhdistäytyi ja alkoi pelaamaan. Erän viimeinen 17 minuuttia oli aika LPK painotteista, maalipaikkoja oli, YPa pääsi tosin ajoittain vastaiskuihin, mutta Kerho onnistui estämään maalinteon. Kaikista LPK:lle siunaantuneista maalipaikoista ainoastaan Kainuun lahja Jyväskylän yökerhoelämälle Jukka Laru maalasi. Syöttäjää maaliin ei merkitty, mutta osa-ansio kuuluu Ville Törmälälle jä hänen 3 kertaa vuonna 1998 punttisalilla treenatuille hartioilleen, hän nimittäin ”screenasi” 3 YPa-pelaajaa ja Laru pääsi maalivahdin kanssa rauhassa kahden kesken. Tauolle mentiin siis tasan 1-1 tilanteessa.

Toisen erän alku oli kohtuullisen musta LPK:lle. Parista vaarattoman näköisestä tilanteesta YPa teki kaksi maalia. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että tauolla sovittiin LPK-pelaajien kesken jatkettavan samanlaista nöyrää puolustuspeliä. - Ei jatkettu. Tilanne oli siis 3-1 kotijoukkueelle. Onneksi hetkeä myöhemmin Tolvasen Kimmo pääsi yksin läpi, Ilkka Peltokankaan harhasyötön näköisestä potkusta ja teki kavennusmaalin. Hetkeä myöhemmin Jukka Väliverronen, otti joukkueenjohdon ohjeiden vastaisesti roolia hyökkäyspäässä ja survoi tasoituksen: 3-3. Kerholaiset huokaisivat helpotuksesta ja peli jotenkin sekosi, miesvartiointi unohtui ja pelaajat hävisivät kaksinkamppailut ja kaiken muunkin. MV Petri Peura otti muutaman nätin kopin, mutta fakta on, että parissa minuutissa YPan teinipojat karkasivat 6-3 johtoon. Tällöin jopa valmennusjohto heräsi ja otti aikalisän. Se tehosi sillä ainakaan omiin ei loppupeleissä mennyt yhtään maalia. LPK otti itseään niskasta kiinni ja alkoi hallitsemaan. Paikkoja oli, mutta lähinnä YPa-maalin yläpuolella ollut seinämaalaus sai osumia. Jotain piti tehdä näin ihan ok-pelin pelannut Peura väistyi ja Tolvanen tuli maaliin. Tolvasen auttaessa pyörityksessä Mikael Möttönen osui viimeinkin maalipaikasta numero 97 ja heti perään paikasta 102. Peliä oli jäljellä 2 minuuttia. LPK jatkoi hyvää tahtia, mutta maali tuli saatiin aikaiseksi vasta 12 sekuntia ennen loppua kun Tero Kelhälä syötti Tovaselle, jonka huonompi jalka eli oikea, osui palloon heikosti. Syötöksi tarkoitettu potku upposi kuin ihmeen kaupalla maalin YPapesään. Ja näillä 6-6 numeroilla meni viimeinen 12 sekuntia eli peli päättyi 6-6.

LPK noudatti pelin aikana hyvin kliseetä ”Jos et itse tee maaleja niin vastustaja kyllä tekee” YPa teki maalin lähes jokaisesta kunnon maalipaikasta mikä heillä oli. LPK puolelta pakko sanoa. että Möttösellä oli lähes yhtä monta maalipaikkaa kuin koko YPan joukkueella, tosin hyvä vertyä ratkaisupaikassa. LPK:n pelimiehen palkinnon pokkasi Jukka ”Lara”, muita onnistujia (pelillisesti) oli mm V-Verronen ja Möttönen. Ei muidenkaan peli ihan puihin mennyt.

LPK:n maalit: 8.58. 1-1 Laru, 35.57. 3-2 Tolvanen (Peltokangas), 27.13. 3-3 Väliverronen (Laru), 37.17. 6-4 Möttönen (Törmälä), 37.57. 6-5 Möttönen (Laru) 39.48. Tolvanen (Kelhälä)

- OP