AC Stoppi pysäytti vaisun Kerhon

AC Stoppi – LPK 10-2 (4-1)

Lohikosken Pallokerho jatkoi taivaltaan futsal 1-divarin itälohkossa. Lauantaina 11.11. Loharit ahtautui kaivonkansikuorman kera luxus-luokan pikkubussiin ja matkasi Helsinkiin AC Stopin vieraaksi. LPK-lauman takana oli huolellinen viikko peliin valmistautumista: vaihtelevia harjoituksia ja taktiikkapalaverikin pidettiin, joskin sitä häiritsi hieman keltaiseen asusteeseen pukeutunut herrasmies, joka vaati aikuisviihdettä televisioon. Valmistautuminen oli siis suoritettu huolella.

Sitten alkoi peli. AC Stoppi oli alusta asti sähäkämpi ja voimakkaampi. Varsinkin fyysisyys oli myrkkyä Lohareiden teletappien kokoiselle joukkueelle, joten ottelu alkoi Stop-merkkisissä tunnelmissa. Kotijoukkue vyörytti hyökkäyksiään ja vain tuuri ja Juvosen torjunnat pitivät joukkuetta pystyssä. Sekään ei kauaa riittänyt, kun vajaassa kymmenessä minuutissa kotijoukkue meni 3-0 johtoon. LPK:n aikalisän jälkeen ihmeteltiin hieman, mutta vieraat saivat jopa hieman otetta peliin. LPK:n tuttu ”pallo piikille ja perään”-taktiikka alkoi purra, mutta ajoittain Stoppi sai kyllä vaarallisia vastahyökkäyksiä. Hyökkäyspäässä oltiin kuitenkin jo ”huulilla” ja minuuttia ennen erän loppua Lauri ”Muuri” Berlin kavensi tilanteeksi 3-1 Jukka ”Janina” Väliverrosen syötöstä. Valitettavasti Stoppi kuittasi seuraavasta hyökkäyksestä ja tauolle mentiin kotijoukkueen 4-1 johdossa.

Tauolla laadittiin pukukopissa parametrit siihen, miten päästäisiin peliin mukaan. LPK nosti karvaustaan ja kuten yleensä tappioasemassa käy, niin vastustajalle avautuu enemmän tekopaikkoja vastaiskuista. LPK:n maalipaikoista huolimatta oli AC Stoppi oli se joukkue mikä maalasi. LPK otti jopa maalivahdin pois, mutta kun toista jaksoa oli pelattu reilu kymppi, oli tilanne jo 8-1. Siinä vaiheessa LPK:n loppukiriä odotellessa, pistettiin muutenkin kohtuullisesti pelannut Mikko Juvonen takaisin tolppien väliin. ”TJ” pelasikin hyvän loppuerän, kenttämiehistön pelaillessa Inarin Yrityksen D-tyttöjen tasoista puolustuspeliä. Hyökkäyksissä oli kuitenkin silloin tällöin ideaa. Faktahan on, että jos et puolusta, niin olet oman hyökkäyksen alkaessa jo maalintekopaikalla. Puolustuksen taktiikkanahan oli, että jos ”omalla maalilla on tiukka tilanne, pistä pallo maaliin ja paine on sen jälkeen keskiympyrässä.” LPK kuitenkin teki viimeisen maalin. Pari minuuttia ennen loppua Jukka ”Bono” Laru huudatti yleisöä ehkä ottelun näteimmällä maalilla. Tero Kelhälän syötöstä hän hassutti Stoppi-molarin ja laittoi taululle loppuluvuiksi Stoppi 10 ja LPK 8 maalia vähemmän.

LPK oli huono, Stoppi oli hyvä. Stoppi liikkui, pisti palloa liikkeelle, eikä antanut Lohareille pienintäkään saumaa edes kohtuullisen siedettäviin lukemiin. Mitä pitemmälle ottelu eteni, sen huonompi oli LPK .3 pojoa lähdettiin hakemaan ja edes murskatappion uhatessa ei joukkuetta huvittanut puolustaa. Puolustaessa hävittiin muutenkin lähes kaikki kaksinkamppailut, ei osattu ennakoida vastustajan liikettä, eikä miesvartioinnissa pysytty edes puolen metrin päässä omasta äijästä. Stoppi juoksi vartioivista LPK:laisista ohi (tai pisti sivuun vähän painin sääntöjen mukaan) Lisäksi Lohareiden syöttötyöskentely ja perustekniikka olivat hakusessa: paineessa tuli huonoja syöttöjä tai jos ne olivat edes teknisesti hyviä, niin ne menivät vastustajalle tai yli rajojen.

Hyökkäyspeliä pelattiin osittain puolustuksen kustannuksella, maalipaikkoja kuitenkin oli, mutta…. LPK:laisilla on sanonta: ”Jos ei Bono saa paikasta sisään, niin kenellekään ei tule tehoja.” Se päti. Paikkoja oli aika moneen maaliin, mutta Bonokin onnistui vain kerran ja vasta ihan lopussa. LPK:n parhaana palkittiin Lauri Berlin, mutta totuuden nimissä sanottakoon, että Juvonen oli ainoa pelaaja, joka LPK:sta sai puhtaat paperit.

LPK:lla on edessään tiukka loppukausi, mikäli haluaa yltää tavoitteeseensa eli olla 3:n joukossa omassa lohkossaan. Minimitavoitehan on sarjapaikan säilyttäminen, joka ei pitäisi olla vaikea tehtävä LPK:n tasoiselle joukkueelle. Suunnan kauden tavoitteisiin antaa seuraavat 3 peliä, joista ensimmäisenä on ensi lauantaina (18.11.) kotona Huhtaharjulla pelattava LPK – Porvoon Akilles. 1-divari maalitehtailijan Jonas Britschgin (oikea kirjoitusasu tarkistettavissa Akilleksen www-sivuilta) johtama Akilles tulee Jyväskylään varmasti nälkäisenä ja innokkaana, sillä onhan se tasapisteissä LPK:n kanssa ja liigakokemusta omaavilla pelaajilla on varmasti hinku takaisin ylöspäin. Toivottavasti myös Lohareiden tuhatpäinen fanilauma saapuu paikalle.

AC Stoppi – LPK 10-2 (4-1)
1-0 4.20 Kurvinen (Kovalainen)
2-0 7.58 Heikkinen (Kovalainen)
3-0 8.50 Kurvinen (Römark)
3-1 10.09 Berlin (Väliverronen)

4-1 19.17 Laiho (Järvinen)
5-1 21.35 Kinnunen (Fakeh)
6-1 22.45 Järvinen (Miettinen)
7-1 29.41 Fakeh (Heikkinen)
8-1 31.09 Järvinen (Kinnunen
9-1 34.15 Fakeh (Miettinen)
10-1 34.31 Miettinen (Laitinen)
10-2 36.04 Laru (Kelhälä)

LPK pojot:
Berlin 1+0
Laru 1+0
Väliverronen 0+1
Kelhähä 0+1

LPK virheet: 2/7 (2rp/0m)

Kokoonpano: Juvonen/Peltokangas-Törmälä-Eräjärvi-Möttönen/Kelhälä-Nieminen-Laru-Berlin/Väliverronen, Tolvanen