LPK-JIlves 1-1 (1-0)

LPK ja Jämsänkosken Ilves kohtasivat Huhtasuon poutaisessa peli-illassa. LPK:n poissaolijoiden lista oli jälleen mittava, sillä poissaolijoiden määrällä olisi saanut toisen kentällisen kasaan. Kentälle saatiin tästäkin huolimatta iskukykyinen joukkue: Puolustuslinjasta löytyi kokemusta monelta vuosikymmeneltä; keski-kentällä raavaita työmyyriä ja kivireen vetäjiä ja kärjestä taitavia pallovirtuooseja. Ei ihme, että Ilveksen häntä oli koipien välissä jo ennen peliä.

Ensimmäisen puoliajan alku oli tasaista vääntöä. Puolittaisia paikkoja oli molemmilla joukkueilla. Erään paikalla olleen katsojan mukaan puoliajan aikana nähtiin myös LPK:n pelaajan syöttö omalle pelaajalle (!), mutta tapahtumalle ei kuitenkaan löytynyt riittävää määrää silminnäkijöitä, joten tapaus jäi todentamatta. Asia on kuitenkin teoreettisenakin mahdollisuutena sen verran vakava, että valmentaja OP ”puhemies” Ollikainen lupasi kitkeä tämän pelitaktiikan vastaisen asian pelaajilta pois heti seuraavissa harjoituksissa.

Pelin parhainta antia oli Petteri ”Pendolino” Juutin jokainen kentällä raadettu metri. Yleisön päät kääntyivät sivulta sivulle kuin Wimbledonin finaalissa, kun Petteri-poika painoi kentän päästä päähän. Tekniseltä alueelta kellotettiin Huhtasuon kolmoskentän uudeksi viralliseksi maalialueelta maalialueelle ennätykseksi 4,78 sekuntia. Leikki oli sen verran raakaa, että Ilveksen pelaajalla numero kymmenen ei ollut kaksintaisteluissa muuta mahdollisuutta, kuin aina filmata ja kalastella tilanteita itselleen.

Maalinteon aloitti LPK. 1-0 maali syntyi, kun O. Kinnunen pääsi otolliselta paikalta (kuten eräs henkilö teknisellä alueella sanaili) vippaamaan pallon yli Ilves-maalivahdin harhautettuaan ensin puolustajan. Kaunis syöttö. Kaunis harhautus. Kaunis maali. Enempää maaleja ei ensimmäisen 45min aikana tullut, joten tauolle siirryttiin LPK:n 1-0 johdossa.

Toinen puoliaika oli kokonaisuutena tasaista potkupalloa. Ajoittaisia hyökkäyksiä tuli molempiin päihin. Ilvekselle aukeni pari paikkaa pieniin kulmiin, mutta muuten meno oli siis suhteellisen tasaista. Toisen puoliajan loppupuolella vaihdosta kentälle kirmasi Arttu ”Ilmari” Virtanen ja peliin tulikin heti uutta säpinää. Edes uusi asuntolaina ei painanut harteilla, vaan jalka liikkui vikkelästi. Myös juuri Tour de Francen mukulakivi-vuoristo-osuudelta palannut Möttönen jaksoi painaa hyvin loppuun asti (B-näytteen tuloksia odotellaan vielä). Pari ”vedet pois korvasta” harhautusta upposi Ilveksen laitalinkkiin todella näyttävästi.

Toisella puoliajalla maalinteossa onnistui vain Ilves eli loppulukemiksi jäi siis 1-1. Pelin viime minuuteilla pallo kävi Ilveksen rangaistusalueelle Ilves-pelaajan käteen, mutta tämä tilanne suoraa lainausta käyttäen laitettiin ”Huhtasuon piikkiin”. Hyvä taistelu koko LPK:lta, joten suuri vääryys ei kolmekaan pistettä olisi ollut. Kiitokset Ilvekselle vierailusta ja hyvästä pelistä.

Seuraavassa pelissä LPK matkaa Keiteleelle. Soiko pelissä Jazz, vai mennäänkö siinä LPK-humpan tahtiin, selviää tulevana lauantaina.

LPK: Mörsky, Möttönen (c), Rajala, Kanninen, Juntunen, Juuti, Peltokangas, Nieminen, Kinnunen, Paajanen (Virtanen 64), Heikkinen, Virtanen, Törmälä.

Tähdet:
*** Kinnunen
** Kanninen
* Peltokangas